Palaako se!? Sähköauton turvallisuus

Hybridi- ja sähköautojen valikoiman nopea lisääntyminen on aiheuttanut suurta keskustelua autoilun turvallisuudesta. Nykyisin on viikoittain uutisartikkeleita koskien sähköautoilua tai sähköistä liikennettä. Usein mediasivuilla, uutiseen kuin uutiseen tai artikkelin kuin artikkelin kommenttiosiossa erinäiset tietäjät kerääntyvät pohtimaan sähköauton turvallisuutta, tai oikeammin sen turvattomuutta ja esittämään monenlaisia ”totuuksia” vailla mitään perusteita. Essonbaarissa ja foorumeillakin aina muistetaan vähintään moittia sähköauton lyhyttä toimintamatkaa ja sen akun tulipaloriskistä. 

Vaikuttaa olevan aika yleinen ajatus että sähköautolla ajaminen on turvallisuusriski, nimenomaan sen paloherkkyden ja myrkyllisten palokaasujen vuoksi. Varsinkin parkkihalleja ja sähköautoja pidetään petollisena yhdistelmänä, oikeana surmanloukkuna. Negatiivisesti ajatellen kaikki suljetut tilat ovat surmanloukkuja, eikä se parkkihallissa tapahtuva sammutus- ja pelastustyö ole sen helpompaa millekään palavalle kohteelle. Sinällään se ei niinkään ole riippuvainen käytetystä voimanlähteestä ja polttoaineesta.

Tarkastellaanpa tässä artikkelissa hieman tarkemmin näitä sähköauton turvallisuus ja tulipaloasioita.

Ajoneuvon palaminen on aina ikävä ja vaarallinen tapahtuma. Ei oikeastaan voi ajatella onko akkupalo tai bensapalo lopulta pahempi tai vaarallisempi. Kuten itse autoissa myös autopaloissakin on monia puolia; hyviä ja huonoja. Tai no, autopalossa on vain huonoja ja vähemmän huonoja puolia.

Litiumakkupalon etuna verrattuna polttoainepaloon voidaan pitää sitä että aluksi se on varsin hidas kemiallinen reaktio, syttyy viiveellä ja siten varsinkin alkupelastustoimiin on paremmin aikaa kuin polttomoottoriautossa.

  • Akkupalon alkuvaiheessa lämpötila nousee hitaasti suureksi aiheuttaen savua
  • Itse palotapahtuma on varsinkin aluksi nopea räjähdysmäinen leimahdus, tämän jälkeen palovaihe voi kestää pienempänä varsin pitkään jopa kymmeniä tunteja. Yleensä tässä vaiheessa itse auto syttyy myös
  • Litiumakun tulipalon kemiallinen reaktio ruokkii itse itseään hapella. Sammuttaminen vaatii akun jäähdyttämistä, kuten paljon vettä
  • Polttomoottoriauto syttyessään leimahtaa heti räjähdysmäisesti, mutta vastaavasti palaa varsin lyhyen aikaa.
  • Polttomoottoripalon sammuttaminen on helpompaa kun kaikki palava on helposti näköisällä, sekä tällainen sammutus on rutiinityö
  • Litiumakkupaketti taas suljetun rakenteen vuoksi on vaikeampi sammuttaa ja voi myös jäädä kytemään pitkäksikin aikaa.
  • Sähköauton akkua tulee kolaritilanteen jälkeen tai jo sammutettua akkua seurata suositellut 48h, mahdollisen itsesyttymisen vuoksi.

Jokainen ajoneuvo ja mikä tahansa muu palava esine aiheuttaa myös palokaasuja, useimmat niistä myrkyllisiä, sähköauton litiumakku palaessaan vielä moninkertaistaa tätä myrkyllisten kaasujen määrää.

Hyvä tuote tähän sähköauton vaurion tai kolarin jälkiseurantaan ja litiumpalon sammutusongelmaan on tähän tarkoitykseen kehitetty Saksalainen suojapeite. lue lisää: LIBARESCUE

Ajoneuvon palaminen on aina ikävä ja vaarallinen tapahtuma. Ei oikeastaan voi ajatella onko akkupalo tai bensapalo lopulta pahempi tai vaarallisempi. Kuten itse autoissa myös autopaloissakin on monia puolia; hyviä ja huonoja. Tai no, autopalossa on vain huonoja ja vähemmän huonoja puolia.

Litiumakkupalon etuna verrattuna polttoainepaloon voidaan pitää sitä että aluksi se on varsin hidas kemiallinen reaktio, syttyy viiveellä ja siten varsinkin alkupelastustoimiin on paremmin aikaa kuin polttomoottoriautossa.

  • Akkupalon alkuvaiheessa lämpötila nousee hitaasti suureksi aiheuttaen savua
  • Itse palotapahtuma on varsinkin aluksi nopea räjähdysmäinen leimahdus, tämän jälkeen palovaihe voi kestää pienempänä varsin pitkään jopa kymmeniä tunteja. Yleensä tässä vaiheessa itse auto syttyy myös
  • Litiumakun tulipalon kemiallinen reaktio ruokkii itse itseään hapella. Sammuttaminen vaatii akun jäähdyttämistä, kuten paljon vettä
  • Polttomoottoriauto syttyessään leimahtaa heti räjähdysmäisesti, mutta vastaavasti palaa varsin lyhyen aikaa.
  • Polttomoottoripalon sammuttaminen on helpompaa kun kaikki palava on helposti näköisällä, sekä tällainen sammutus on rutiinityö
  • Litiumakkupaketti taas suljetun rakenteen vuoksi on vaikeampi sammuttaa ja voi myös jäädä kytemään pitkäksikin aikaa.
  • Sähköauton akkua tulee kolaritilanteen jälkeen tai jo sammutettua akkua seurata suositellut 48h, mahdollisen itsesyttymisen vuoksi.

Jokainen ajoneuvo ja mikä tahansa muu palava esine aiheuttaa myös palokaasuja, useimmat niistä myrkyllisiä, sähköauton litiumakku palaessaan vielä moninkertaistaa tätä myrkyllisten kaasujen määrää.

Hyvä tuote tähän sähköauton vaurion tai kolarin jälkiseurantaan ja litiumpalon sammutusongelmaan on tähän tarkoitykseen kehitetty Saksalainen suojapeite. lue lisää: LIBARESCUE

Norjassa paloi vuonna 2019 kokonainen parkkihalli ja lopulta sen sammuttaminen todettiin mahdottomaksi, korjauskelvottomaksi paloi satoja autoja. Tästä uutisoitiin maailmanlaajuisesti.

Toisin kuin aluksi ilmoitettin, palo ei syttynyt sähköautosta vaan dieselautosta, tämä oli jo tosin myöhäistä korjata kun väärä tieto oli kiertänyt ympäri maailman.

Parkkihallissa oli kyllä useita sähköautoja, mutta yhdenkään akku ei syttynyt palamaan, vaikka itse auto paloi ympäriltä!

Palaako siis sähköauto ja jos palaa niin kuinka usein?

Tarkastellaanpa tilastoja Suomen osalta.

  • Suomessa on henkilöautoja 3,5 miljoonaa
  • Niistä liikenteessä on 2,8miljoonaa
  • Näistä sähköautoja on 6400kpl ja hybridejä 34 000kpl
Vertailun vuoksi Norjassa Sähkö- ja hybridiautoja on jo yli 400 000kpl.

Pelastustoimen tilastoinnin mukaan Tieliikenneväline tulipaloja on Suomessa vuosittain yli 2000kpl, niistä henkilöautoja on ~1400 kpl. 

Tarkoittaa siis että tieliikenteessä olevia henkilöautoja syttyy palamaan kuukausittain satoja, keskimäärin 4 kpl jokapäivä. Tuntuu uskomattomalta, mutta ajoneuvopalot ovat jokapäiväisiä. Ovatko jopa niin arkisia että suurimmasta osasta ei kerrota edes paikallisuutisissa.

Palojen syitä tai käyttövoimaa ei ole eritelty Pelastustoimen tilastoissa. 

Viimeisin tiedossa oleva sähköauton palo Suomessa on alkuvuodelta 2019, vuonna 2018 on syttynyt palamaan 1 hybridiauto, ei yhtään täyssähköautoa. (korjatkaa jos näistä on parempaa tietoa) Näistä ei myöskään löytynyt luotettavaa tietoa paloiko akku vai ei. 

Edellisistä luvuista laskettuna

  • Polttomoottoriauton tulipalon todennäköisyys 0,05%
  • Sähkömoottoriauton tulipalon todennäköisyys 0,0015%

Tämän yksinkertaisen, hyvinkin suurpiirteisen ja vain suuntaa-antavan laskelman perusteella polttomoottoriauto syttyy palamaan 40 kertaa todennäköisemmin. 

Huomioitava että polttomoottoriautojen keski-ikä on suomessa vanhempi kuin sähköautojen eli vasta tulevaisuudessa nähdään kasvaako sähköauton tulipaloriski iän eli autokannan vanhenemisen myötä. Tulevaisuudessa myös nähdään onko parhaillaan käynnissä oleva 1,5v mittainen ”sähköautopaloton” aika tilastopoikkeama vai ovatko edellisinä vuosina 1 per vuosi palaneet sähkikset olleet se poikkeama. 

VTT:n tutkimuksen mukaan sähköauton palamisen todennäköisyys on 20 kertaa pienempi kuin polttomoottoriautolla. USA:n liikenneministeriön laskelmien mukaan tulipalo riskin luku sähköautolla on 10 kertaa pienempi.

Itsessään sähköauto on todella turvallinen kolaritilanteessa johtuen korirakenteissa käytetyistä suurlujuusmetalleista, varsinkin akku, mutta myös kuljettaja ovat erityisen hyvin suojattu kolareiden varalta. Tämän vuoksi akku vaurioituu tai syttyy palamaan todella harvoin kolarissa.

On toki tiedossa tapauksia että sähköauton akku on syttynyt palamaan kolaritilanteessa tai pian sen jälkeen. Tai ihan muusta syystä kuten teknisen vian vuoksi. Jos joku on varmaa, niin se, että jos jossain tuotteessa on vähänkään palavaa ainetta, niin se jossain vaiheessa syttyy ja palaa.

Pelastustoimen tilastoinnin mukaan Tieliikenneväline tulipaloja on Suomessa vuosittain yli 2000kpl, niistä henkilöautoja on ~1400 kpl. 

Tarkoittaa siis että tieliikenteessä olevia henkilöautoja syttyy palamaan kuukausittain satoja, keskimäärin 4 kpl jokapäivä. Tuntuu uskomattomalta, mutta ajoneuvopalot ovat jokapäiväisiä. Ovatko jopa niin arkisia että suurimmasta osasta ei kerrota edes paikallisuutisissa.

Palojen syitä tai käyttövoimaa ei ole eritelty Pelastustoimen tilastoissa. 

Viimeisin tiedossa oleva sähköauton palo Suomessa on alkuvuodelta 2019, vuonna 2018 on syttynyt palamaan 1 hybridiauto, ei yhtään täyssähköautoa. (korjatkaa jos näistä on parempaa tietoa) Näistä ei myöskään löytynyt luotettavaa tietoa paloiko akku vai ei. 

Edellisistä luvuista laskettuna

  • Polttomoottoriauton tulipalon todennäköisyys 0,05%
  • Sähkömoottoriauton tulipalon todennäköisyys 0,0015%

Tämän yksinkertaisen, hyvinkin suurpiirteisen ja vain suuntaa-antavan laskelman perusteella polttomoottoriauto syttyy palamaan 40 kertaa todennäköisemmin. 

Huomioitava että polttomoottoriautojen keski-ikä on suomessa vanhempi kuin sähköautojen eli vasta tulevaisuudessa nähdään kasvaako sähköauton tulipaloriski iän eli autokannan vanhenemisen myötä. Tulevaisuudessa myös nähdään onko parhaillaan käynnissä oleva 1,5v mittainen ”sähköautopaloton” aika tilastopoikkeama vai ovatko edellisinä vuosina 1 per vuosi palaneet sähkikset olleet se poikkeama. 

VTT:n tutkimuksen mukaan sähköauton palamisen todennäköisyys on 20 kertaa pienempi kuin polttomoottoriautolla. USA:n liikenneministeriön laskelmien mukaan tulipalo riskin luku sähköautolla on 10 kertaa pienempi.

Itsessään sähköauto on todella turvallinen kolaritilanteessa johtuen korirakenteissa käytetyistä suurlujuusmetalleista, varsinkin akku, mutta myös kuljettaja ovat erityisen hyvin suojattu kolareiden varalta. Tämän vuoksi akku vaurioituu tai syttyy palamaan todella harvoin kolarissa.

On toki tiedossa tapauksia että sähköauton akku on syttynyt palamaan kolaritilanteessa tai pian sen jälkeen. Tai ihan muusta syystä kuten teknisen vian vuoksi. Jos joku on varmaa, niin se, että jos jossain tuotteessa on vähänkään palavaa ainetta, niin se jossain vaiheessa syttyy ja palaa.

Sähköauton palo on sen verran harvinainen ja varsinkin nyt ”uutena teknologiana” niin mediaseksikästä että sähköauton palaessa siitä tulee kansallinen ja jossain tapauksissa jopa kansainvälinen uutinen. Kuten kävi tuossa viime vuoden Norjan uutisessa, aluksi uutisoitiin hatarien tietojen, ei edes faktojen pohjalta että useita sähköautoja syttyi palamaan ja polttivat parkkihallillisen muita autoja mukanaan.

Ajatellaanpa tähän väliin hetki polttomoottoriauton rakennetta:

  • Kymmeniä litroja palo- ja  räjähdysherkkää polttoainetta takakontissa 
  • Sieltä sitä pumpataan kuljettajan alta auton keulaa kohti 
  • Sitten räjäytetään tuhansia kertoja minuutissa, aivan kuljettajan nenän edessä. 

Näin ajateltuna tämä rakenne tuntuu turvattomalta, veikkaan että samanlainen uuden epäilys on ollut aikanaan sata vuotta sitten kun polttomoottorit ovat yleistyneet. 

    Itseasiassa sähköautohan on keksintönä vanhempi kuin polttomoottoriauto, mutta vasta viimeiset 10v yleistynyt kun akkuteknologia on sen mahdollistanut. Ja siitä puhutaankin sen vuoksi uutena teknologiana.


    Sähköauton palo on sen verran harvinainen ja varsinkin nyt ”uutena teknologiana” niin mediaseksikästä että sähköauton palaessa siitä tulee kansallinen ja jossain tapauksissa jopa kansainvälinen uutinen. Kuten kävi tuossa viime vuoden Norjan uutisessa, aluksi uutisoitiin hatarien tietojen, ei edes faktojen pohjalta että useita sähköautoja syttyi palamaan ja polttivat parkkihallillisen muita autoja mukanaan.

    Ajatellaanpa tähän väliin hetki polttomoottoriauton rakennetta:

    • Kymmeniä litroja palo- ja  räjähdysherkkää polttoainetta takakontissa 
    • Sieltä sitä pumpataan kuljettajan alta auton keulaa kohti 
    • Sitten räjäytetään tuhansia kertoja minuutissa, aivan kuljettajan nenän edessä. 

    Näin ajateltuna tämä rakenne tuntuu turvattomalta, veikkaan että samanlainen uuden epäilys on ollut aikanaan sata vuotta sitten kun polttomoottorit ovat yleistyneet. 

      Itseasiassa sähköautohan on keksintönä vanhempi kuin polttomoottoriauto, mutta vasta viimeiset 10v yleistynyt kun akkuteknologia on sen mahdollistanut. Ja siitä puhutaankin sen vuoksi uutena teknologiana.


      Itsekin kullekin on varmasti tuttua vastustaa vaikka mitä muutoksia, sehän on normaalia.

      • Epäillyt kännykköjä 90-luvulla, kun mihinpä niitä tarvii. Nykyisin se on jopa yksi tärkeimpiä työkaluja suurella osalla. 
      • Epäillyt Netflixiä, Spotifyta ja muita suoratoistoja, kun videovuokraamo ja levykauppa on ne mistä nämä ostetaan. Moniko muistaa minä vuonna viimeksi on tullut noissa asioitua.
      • Mitenkäs lähimaksu kortilla, Mobilepay. 
      • Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka…
      • Samoiten asiaan kuuluu että epäillään myös sähköautoja.

      Kaikissa yhteistä on että mielipide muuttuu hitaasti, mutta vaatii jonkun oivalluksen millä sen perustelee itselle tai joku tuttu sen perustelee. Se voi olla jokaiselle eri asia, pääasia että katselee aihetta kuin aihetta avoimin mielin. Ei kannata olla jäärä, ei edes liian jääräpäinen muutoksen edessä.


      Seuraavissa artikkeleissa perehdytään latausturvallisuuteen ja esitellään meidän latausasemat kootusti, pohditaan myös taloyhtiöiden ja yritysten latausmahdollisuuksia. Ellei nyt muuta päivänpolttaavaa aihetta ilmene väliin.

      Ota meidän Facebook seurantaan niin kuljet mukanamme piuhanpäässä ja tiedät aina ajoissa missä mennään:  https://www.facebook.com/evasemaoy

      Kommentoi

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.