Sähköauton latausnopeus
Edellisessä osassa laskeskeltiin tehoa (W watti) ja sen vaatima virta (A
ampeeri) ja jännite (V voltti).
Tällä kertaa kirjoittelen latausnopeudesta.
Akun koon, sähkönkulutuksen ja yleensäkin sähköenergian kulutuksen eli sen sisältämän sähköenergian määrän ja siitä saatavasta tehosta puhutaan kotitalous ja autopuolella yleensä kWh.
(kilowattitunti eli montako tuntia tiettyä tehoa)
Pienkone ja puhelin puolella puhutaan Ah.
(ampeeritunti eli minkä verran virtaa siellä on saatavilla tietyssä ajassa)
Nämä edellisetkin saadaan laskettua ristiin tietämällä jännite V, mutta
ei mennä tässä siihen….
Ajatellaanpa vaikka autopuolella keskikokoisen sähköauton 40kWh akkua niin se voi siis luovuttaa 40kW tehoa 1h eli tunnin ajan.
Tai vastaavasti 1kW tehoa 40h eli neljänkymmenen tunnin ajan.
Tai keskimääräistä tällaisen auton huipputehoa 100kW alle 30min ajan.
Autoilla harvoin ajetaan huipputeholla, vaan ajokulutus on keskimäärin ~20kw/100km eli maantiellä tunnissa 20kWh. Tarkoittaa että tällä 20kW teholla voisi ajaa 2h kun akku on 40kWh. Sähköauto lataa suurella jopa satojen kW teholla moottorijarrulla eli ajomatka on tällöin vastaavasti pitempi moottorijarrulla ladatun energian verran. Yleensä 40kWh akulla varustetulla autolla ajetaankin 200-300km ajo-olosuhteista riippuen.
Toisaalta käänteisesti latausaikaa ajatellen 40kWh akku latautuu 10kW latausteholla 4h aikana ja 1kW latausteholla 40h aikana.
Vieressä on taulukoitu latausaikoja eri latausnopeuksilla ja
erilaisilla latauslaitteilla.
* Schuko 8A on tavallinen valkoinen kotipistorasia.
* Schuko 16A on sininen teollisuuspistorasia.
* 16A ja 32A eri vaiheisena ovat Kotilatausasemia eri teholuokissa.
* DC laturit ovat markettien ja huoltoasemine isoja pikalatureita
Valikoimissamme olevat Schuko laturit
https://evasema.fi/tuote-osasto/matkalataus/
Valikoimissamme olevat latausasemat
Aivan täysin näin ei kuitenkaan voi ajatella tai laskea. Latausnopeuteen vaikuttaa suuresti akun lämpötila ja sen varaustila.
Kylmä tai kuuma akku latautuu eri nopeutta kuin sopivan eli huoneenlämpöinen.
Vastaavasti lähes tyhjä tai täysi akku latautuu eri nopeutta kuin puolitäysi akku.
Kerto ja jakolaskulla ei latausaikoja voi siis aukottomasti laskea.
Usein autovalmistajat ilmoittavatkin autonsa latausnopeuden välille 20-80%. Karkeasti voidaan sanoa että tuolla välillä latausnopeus on suhteellisen vakio, tai ainakin varsin nopea ja tuon alueen ulkopuolella lataus on yleensä hitaampaa.
Tämän lisäksi kylmällä kelille osa latausenergiasta menee akun lämmitykseen, toisaalta kuumana päivänä osa latausenergiasta menee akun jäähdytykseen.
Auton pyrkii pitämään akun optimilämpötilassa ajon ja latauksen aikana
- ominaisuuksiltaan sähköauton akkua voi verrata puhelinakkuun
- jokainen on todennut kuinka puhelimen akulle käy kylmässä
Lisäksi akussa on turvarajat ylä- ja alapäässä eli itseasiassa akku ei ole koskaan täysin tyhjä tai täysin täynnä, vaikka auto voikin 0% tai 100% näyttääkin.
Auto näyttää tämän turvarajojen välisen lataustilan.
Edellä mainittujen asioiden vuoksi onkin suositeltavaa varsinkin kylminä aikoina pitää auto latausjohdon päässä.
Aamulla matkaan lähtiessa ei pelkästään akku ole täynnä, vaan se on myös oikean lämpöinen ja akun kesto on huomattavasti parempi kuin ”kylmästartissa”!
Palataanpa tähän aiheeseen vielä tarkemmin syksyn mittaan kelien kylmetessä.
